Käyttöohjeet

Sisällys

Näin aloitat

Jokaisesta valaistusryhmästä luodaan oma laskentatiedosto. On suositeltavaa ryhmitellä laskentatiedostot keskuksittain omiin kansioihinsa, jolloin kuormitustaulukon luominen onnistuu yhdellä napin painalluksella.

Anna laskentatiedostolle nimeksi laskettavan ryhmän nimi (esim. "Ryhmä 1")

ja tallennuskansiolle keskuksen nimi (esim. "Tievalaistuskeskus TVK-1").

Valaisimen valinta ja sijoittelu

Saat lisättyä valaisimia laskentaan valitsemalla ensin valonlähteen ja klikkaamalla sen jälkeen punaisia rasteja. Valaisimien poisto onnistuu painamalla roskakorin kuvaketta ja sen jälkeen poistettavaa valaisinta.

Huomaa, että oikosulkuvirta ja jännitteenalenema lasketaan viimeisen asetetun valaisimen kohdalle. Mikäli asetat kaapeleita viimeisen valaisimen jälkeen, ei niillä ole vaikutusta laskentatuloksiin.

Vihje: saat sijoitettua kerralla useita valaisimia SHIFT-näppäimen avulla.

Sijoita valaisimet siten, että vasemmalla puolella on laskettavan ryhmän sähköisesti pisin valaisinrivi. Jos valaisinryhmästä erkanee haaroja, syötetään haarassa olevat valaisimet niille tarkoitettuihin sarakkeisiin. Jos esimerkiksi sivukadulla on 6 kappaletta 125W elohopeahöyryvalaisinta, sijoitetaan valaisin allaolevan kuvan mukaisesti ja merkitään valaisinmääräksi "6".

Haaroissa voi olla korkeintaan 3 erilaista valonlähdettä. Mikäli valonlähteitä on enemmän, voidaan seuraava pylväsväli asettaa 0:ksi, jolloin käytettävissä on taas 3 valonlähdettä lisää.

Ryhmäjohdon valinta ja pikatoiminnot

Valitse käytettävä kaapeli roskakorin vieressä sijaitsevasta alasvetovalikosta. Sen jälkeen klikkaa vaihdettavaa kaapelin nimeä.

Kaikki laskelman ryhmäjohdot voidaan vaihtaa kerralla "Vaihda kaikki kaapelit" ja "Vaihda kaikki pylväsvälit" -pikatoimintojen avulla.

Kaapeleita sijoitettaessa kannattaa huomioida, että jännitteenalema ja oikosulkuvirta lasketaan ainoastaan viimeiselle valaisimelle saakka. Viimeisen valaisimen jälkeiset kaapelit ja pylväsvälit ohitetaan.

Vihje: saat sijoitettua kerralla useita kaapeleita SHIFT-näppäimen avulla.

Kaapelit -välilehdellä näkyvät kaikki laskennassa käyttämäsi kaapelit ja ilmajohdot. Muuttamalla jonkin käyttämäsi kaapelin pylväsväliä (kuva alla), saadaan vietyä sama pylväsväli kaikkiin kohtiin, joissa on käytetty juuri tuota kaapelia.

Laskentaohjelma huomioi myös kaapelin nousun maasta kytkentäluukulle sekä ilmajohdon riippuman aiheuttaman johdon pituuden lisäyksen. Oletusasetuksena pylväsväliin lisätään 4 metriä kun kyseessä on kaapeli. Ilmajohdon riippuman aiheuttama johdon pituuden lisäys on oletuksena 0m. Esimerkiksi ilmajohdon pituus on vain noin 5 cm pylväväliä pidempi silloin kun se roikkuu 1 metriä kiinnityspisteitään alempana. Kaapelit välilehdellä voi myös muuttaa pylvään kytkentäkalusteen ja valaisimen välisen valaisinkaapelin tyyppiä ja pituutta.

Kaapelit- välilehdellä on näkyvissä myös suurin mahdollinen sulakekoko kaapelin kuormitettavuuden perusteella. Huom! Verkon analyysi välilehden sulakesuositus ei huomioi kaapelin kuormitettavuutta. Käytännössä tie- ja katuvalaistusverkossa kuormitettavuus ei rajoita sulakekokoa ollenkaan, sillä esimerkiksi AMKA 3x16+25 sallii käyttää kuormitettavuuden perusteella jopa 63 ampeerin gG-sulaketta. Pihavalaistuksessa saattaa pienillä kaapeleilla olla syytä tarkistaa kuormitettavuuden arvot. Kuormitettavuusarvoissa on oletettu, että maahan asennetut kaapelit on putkitettu. Jos käytetään muita referenssiasennustapoja, on kuormitettavuus tarkistettava SFS-6000 standardista.

Keskuksen ja ryhmän ensimmäisen valaisimen välisen kaapelin pituus on usein erimittainen, kuin pylväsväli muualla verkossa. Asettamalla täppä kohtaan "Lukitse tämän kaapelin pituus" estetään tämän pylväsvälin muuttaminen pikatoiminnoilla, kuten esimerkiksi "vaihda kaikki pylväsvälit".

Laskennan lähtötiedot

KATUVALOVERKKO -ohjelmassa voi muuttaa muutamia laskennan lähtöarvoja. Tärkein näistä on 1~oikosulkuvirta keskuksella. Verkkoyhtiöillä on olemassa taulukot, joissa ne ilmoittavat pienimmän yksivaiheisen oikosulkuvirran kullekin liittymäkoolle erikseen.

Toinen säädettävä lähtöarvo on "Liittymiskaapelin virta syttymishetkellä". Toisin sanoen virta, joka kulkee liittymiskaapelin läpi silloin, kun valaistus on juuri sytyttymässä. Arvon muuttaminen vaikuttaa jännitteenalenemaan, koska sen laskenta aloitetaan aina muuntajalta lähtien. Tätä toimintoa voi käyttää jos liittymiskaapelin pituus on >0 ja keskuksella on useita ryhmiä. Arvon muuttaminen vaikuttaa laskentaan ainoastaan, jos sen asettaa suuremmaksi kuin laskettavan ryhmän syttymisvirta on.

Laskentatulosten analysointi

Verkon analyysi -välilehdellä on kaikki olennainen tieto ryhmän sähköiseen mitoitukseen.

Jännitteenalenema lasketaan valaisinten syttymisaikaisella virralla. Kun jännitteenalenema on alle 6%, varmistetaan purkauslamppujen yhtaikainen syttyminen ja riittävä valovirran tuotto.

Tie- ja katuvalaistusverkon ryhmäjohto rinnastetaan jakeluverkkoon, kun pylväällä olevan valaisinkohtaisen sulakkeen laukaisuaika on enintään 0,4 sekuntia tai ilmajohtoasennuksessa puupylväässä olevaa valaisinta syöttää enintään 35A ylivirtasuoja. Tällöin ryhmäjohdon pienin yksivaiheinen oikosulkuvirta voidaan mitoittaa jakeluverkon ehtojen mukaisesti käytettäessä gG-tyypin sulakkeita. Johdonsuojakatkaisijalla palamisaika saa olla enintään 5 sekuntia. Katuvaloverkko- ohjelmisto antaa käyttäjälle ryhmäsulakesuosituksen tulppavarokkeille sekä johdonsuojakatkaisijoille. Ryhmäsulakkeen suurin mahdollinen arvo näytetään verkon pienimmän yksivaiheisen oikosulkuvirran perusteella. Pienin mahdollinen arvo lasketaan tulppavarokkeille verkon kuormitusvirrasta ja johdonsuojakatkaisijoille sytytysvirran perusteella. Sulakesuosituksessa on huomioitu Liikenneviraston suosittelema 30 %:n kuormitusvara, jolloin turhilta laukaisuilta vältytään. Huom! Kuluttaja-asennuksille on asetettu SFS-6000 standardissa tiukempia vaatimuksia.

Verkon analyysi -välilehdellä lasketaan myös LED-valaisinten määrät vaiheittain, joista voidaan arvioida LED-valaisimen syttymisaikaista virtapiikkiä. Mikäli ryhmäsulakkeena käytetään johdonsuojakatkaisijaa, tulee virtapiikistä monesti mitoittava tekijä ryhmäsulaketta valittaessa. Tällöin sulakkeen kestävyys tulee tarkistaa valmistajien omista taulukoista. Huom! Ryhmäsulakesuosituksessa ei ole huomioitu LEDin syttymisaikaista virtapiikkiä. Ongelma voidaan kiertää käyttämällä gG-tyypin sulakkeita, jotka ovat lähes immuuneja LEDin virtapiikille. Tällöin mitoitus tehdään suoraan kuormitusvirran perusteella.

Pihavalaistus- välilehdeltä löytyvät sulakesuositukset piha-alueiden valaistusverkolle. Toimintaperiaate on sama kuin verkon analyysivälilehdellä, mutta pihavalaistusverkon oikosulkuvirta on laskettu 80:een asteen lämpötilalla katuvalaistusverkossa käytetyn 40:n asteen sijasta. Lisäksi sulakesuositukset annetaan erikseen sellaisille tapauksille, joissa pylväällä on erilliset valaisinkohtaiset varokkeet tai jos niitä ei ole. Standardin mukaan sulakkeen toiminta-aika pääjohdoilla saa olla enintään 5 sekuntia, mutta jos valaisinkohtaiset varokkeet puuttuvat, on koko verkko mitoitettava korkeintaan 0,4 sekunnin poiskytkentäajalle.

Yksivaiheinen oikosulkuvirta on mahdollista laskea myös jokaisen valaisimen kohdalta erikseen. Valitsemalla työkalupalkista "Näytä oikosulkuvirta" ja viemällä hiiren kursori jonkin pisimmällä johtohaaralla sijaitsevan valaisimen päälle, saadaan näkyviin oikosulkuvirta valaisimen kohdalla. Tästä on hyötyä esimerkiksi laskettaessa jakorajan tai välisulakkeen optimaalista paikkaa.

Kuormitustaulukon luominen

Kun verkostolaskenta on yhden keskuksen osalta on valmis, voidaan kuormitustaulukko viedä taulukkolaskentaohjelmistoon. Tarkista että olet nimennyt laskentakansion ja laskentatiedostot Näin aloitat -osion mukaan.

Käynnistä KATUVALOVERKKO ja avaa jokin laskentatiedosto, joka on laskentakansion sisällä. Valitse "Muokkaa" -> "Vie kuormitustaulukko". Nyt kuormitustaulukko on luotu kaikista laskentakansion sisältämistä laskentatiedostoista ja laskentakansioosi ilmestyvät tiedostot "Kuormitustaulukko_Katuvalo.xls" ja "database_Katuvalo.csv". Avaa Kuormitustaulukko_Katuvalo.xls Excel-taulukkolaskentaohjelmistolla. Mikäli Excel kysyy otetaanko makrot käyttöön, klikkaa "ota makrot käyttöön". Paina Excel laskentatiedostossa olevaa painiketta "Tuo kuormitustaulukko", jolloin kuormitustaulukkoon haetaan automaattisesti tiedot samaan kansioon luodusta "database_Katuvalo.csv" -tiedostosta. Voit täyttää kuormitustaulukon nimiöön haluamasi tiedot.

KATUVALOVERKKO -ohjelmiston mukana tulevaa kuormitustaulukkoa voidaan räätälöidä vastaamaan oman yrityksen tarpeisiin. Mene KATUVALOVERKKO asennushakemistoon, joka on oletuksena c:\Program Files (x86)\Katuvalo ja avaa sieltä Kuormitustaulukko_Katuvalo.xls. Voit muokata tiedostoa taulukkolaskentaohjelmiston avulla. Kun täytät taulukkoon valmiiksi esim. suunnittelijan nimen ja firman logon, tulevat nämä tiedot jatkossa kaikkiin tekemiisi kuormitustaulukoihin. Jos et pysty muokkaamaan Excel-taulukkoa suojausasetuksista johtuen, kopioi se ensin esimerkiksi Ladatut tiedostot kansioon ja tee muokkaukset siellä. Tämän jälkeen kopioi Excel takaisin ohjelman asennushakemistoon ctrl+C ja ctrl+V komentoja käyttäen. Valitse korvaa tiedosto ja jos sinulta kysytään järjestelmänvalvojan oikeuksia, valitse "Jatka".

Usein kysytyt kysymykset

Miksi KATUVALOVERKKO -ohjelmaan ei ole mahdollista syöttää johtohaarojen kaapelityyppejä/pylväsvälejä?

Verkonmitoituksen kannalta pahin tilanne on sähköisesti pisimmän johtohaaran päässä, jossa oikosulkuvirta on pienimmillään ja jännitteenalenema suurimmillaan. Lyhyemmiltä Johtohaaroilta ei näin ollen tarvitse laskea jännitteenalenemaa tai oikosulkua. Näiden lyhyempien johtohaarojen valaisimet kuitenkin aiheuttavat kuormitusta verkkoon ja niiden ottama virta vaikuttaa jännitteenalenemaan haarautumispisteen ja keskuksen välillä olevalla ryhmäjohdolla.

Miksi pylväsvälin muuttaminen ei kaikissa kohdissa vaikuta laskentatuloksiin?

KATUVALOVERKKO -ohjelmistossa oikosulkuvirta lasketaan keskukselta ryhmän viimeiselle valaisimella saakka. Tämä johtuu siitä, että verkkoyhtiöt takaavat tietyn suuruisen oikosulkuvirran aina tietyn suuruiselle liittymälle. Verkkoyhtiö saattaa muuttaa jakeluverkkoaan ulkovalaistuksen elinkaaren aikana ja siirtää esimerkiksi muuntamoa kauemmaksi katuvalokeskukselta. Verkkoyhtiö kuitenkin mitoittaa jakeluverkkonsa aina siten, että niiden taulukkoarvot liittymän pienimmälle yksivaiheiselle oikosulkuvirralle täyttyvät aina. Tämän vuoksi kannattaa mitoituksessa käyttää aina paikallisen verkkoyhtiön taulukkoarvoja lähtötietona.

Miksi liittymiskaapelin pituuden muuttaminen ei vaikuta yksivaiheiseen oikosulkuvirtaan ollenkaan?

KATUVALOVERKKO -ohjelmistossa oikosulkuvirta lasketaan keskukselta ryhmän viimeiselle valaisimella saakka. Tämä johtuu siitä, että verkkoyhtiöt takaavat tietyn suuruisen oikosulkuvirran aina tietyn suuruiselle liittymälle. Verkkoyhtiö saattaa muuttaa jakeluverkkoaan ulkovalaistuksen elinkaaren aikana ja siirtää esimerkiksi muuntamoa kauemmaksi katuvalokeskukselta. Verkkoyhtiö kuitenkin mitoittaa jakeluverkkonsa aina siten, että niiden taulukkoarvot liittymän pienimmälle yksivaiheiselle oikosulkuvirralle täyttyvät aina. Tämän vuoksi kannattaa mitoituksessa käyttää aina paikallisen verkkoyhtiön taulukkoarvoja lähtötietona.

Asetin kaikki pylväsvälit nollaksi, mutta oikosulkuvirta ryhmän päässä on siitä huolimatta pienempi kuin keskuksella

Katuvaloverkko lisää jokaiselle pylväsvälille kytkentävaran (oletuksena 4m). Tätä voidaan muuttaa kaapelit -välilehdeltä. Kytkentävaralle voidaan asettaa myös oletusarvo Muokkaa -> Asetukset -valikon kautta.